Neljäs osa jatkaa Mustan tikarin veljeskunnan tarinaa tuttuun vauhdikkaaseen tyyliinsä ja esittelee vanhojen henkilöhahmojensa lisäksi taas pari uutta hahmoa.
Kirjan alussa oleva selitesanasto on saanut kirjasarjan edetessä yhä uusia selkiyttäviä sanoja jotka auttavat tajuamaan vampyyrimaailman lainalaisuuksia. Itseäni aluksi hämmensi jotkin sanat, varsinkin nuo uros/naarasnimitykset mutta nyt ne tuntuvat jo luontevilta osilta kirjan maailmassa.
Tässä osassa keskitytään sekä veljeskunnan ihmisjäsenen, ainoan sellaisen, Butch O'Neilin että hänen rakkauden kohteensa Marissan tarinaan. Kauas Butchin menneisyyteen kaivellen sieltä paljastuu kaikenlaista kiinnostavaa ja Butchin ja Marissan suhdekin kehittyy aivan uudelle tasolle kunhan molemmat saavat vaan turhat ja satuttavat väärinkäsitykset pois jaloista. Nämä ihmissuhde-, vai pitäisikö sanoa vampyyrisuhdesolmut toistuvat kaikissa kirjoissa ja ovat toistuvuudestaan huolimatta kirjojen parasta antia, samoja kuvioita sitä on itsekin tahkonnut omissa ihmissuhteissaan. Henkilökemiat ja kaikki se arkinen kohellus on yleismaailmallista ja koskee myös vampyyrien parisuhde-elämää. Toki kirjan maailma tuo siihen oman yliluonnollisen tasonsa muttei se niin erikoinen ole ettei samaistumisenkohteita löytyisi vaikkei kulmahampaasi olisivatkaan kovin terävät. Butch joutuu myös hiukan vahingossa sekaantumaan lessereiden ja siviilivampyyrin väliseen taisteluun. Hän pelastaa tuon vampyyrin mutta jää itse vangiksi. Tästä alkaa tapahtumasarja joka etenee pitkin kirjaa jännittävästi ja henkeäsalpaavalla vauhdilla paljastaen lessereiden Omegasta ja hänen vastavoimastaan Kirjurineitsyestä kiintoisia asioita.
ZeroSum-juottola jatkaa veljeskunnan jäsenten mielipaikkana joten Reverendistä ja hänen myöskin sympath-lajisesta turvallisuuspäälliköstään kuullaan lisää. Myös Vishousin osuus on erittäin kiinnostava ja hänen ja Butchin välille muodostunut kiinteä side saa tässä osassa erikoisia muotoja aina eräänkin rituaalin lopussa kirjan loppupuolella tapahtuvassa merkittävässä koko veljeskuntaa järisyttävässä tapahtumasarjassa. Tämä suhde kiehtoi itseäni kovasti ja kirjailija on hienosti osannut piirtää eräänlaisen rakkaus/ystävyystarinan heidän ympärilleen. Pääsemme myös kurkkaamaan veljeskunnan pyhimpään, Hautapaikkaan ja siellä tapahtuvaan merkittävään tapahtumaan. Lessereiden esi-lesser, Herra X joka on palannut Omegan luota luulee löytäneensä jotain merkittävää jota on hakenut jo kauan. Hän muuttaa erään henkilön lesseriksi ja luulee häntä Valituksi mutta pettyy pahasti. Joku toinen paljastuukin hänen etsimäksi henkilöksi ja siitäkös helvetti pääsee valloilleen. John Mathew suree edelleen ja ajautuu yhä syvemmälle omaan epätoivoonsa. Hän toivoo muutosvaiheensa pikaista käynnistymistä ja käy Zsadistin kanssa pitkillä kävelylenkeillä joilla kumpikaan ei puhu. Hän tutustuu kahteen luokkatoveriinsa tarkemmin ja kuulee kiihdyttäviä uutisia kuninkaalta.
Arvosana: 9/10.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti