Nano tältä vuodelta on vihdoin ohi! Kyllä se vaati aikamoisen rutistuksen tällä kertaa mutta nyt ollaan maalissa. Ensimmäistä kertaa sain myös tarinan valmiiksi. Lisäksi tarinani päähenkilöt tulivat niin tutuiksi että haluan kertoa lisää heidän elämästään. Joko kirjoitan heistä jatkoa seuraavassa nanossa tai sitten kirjoitan erillisiä novelleja mutta en ihan vielä sillä jonkinmoinen kirjoitusähky vaivaa kuten aina nanon päätyttyä.
Unirytmi meni tietysti persiilleen mutta se nyt on pientä sen rinnalla että kirjoittaa kuukaudessa kirjan. Olkoonkin että minun "kirjani" eivät tule koskaan päätymään kustannustoimittajan pöydälle. Talouskin meni kuralle matkakustannusten ja miittiherkuttelun johdosta mutta sekin on marraskuun normi. Nyt sitten syödään tutusti ja turvallisesti sitä kuuluisaa kaurapuuroa joulukuun eläkkeeseen saakka.
Nyt on aikaa relata ja käydä kirjapinon kimppuun. Velman lukuhaasteesta puuttuu vielä pari kirjaa ja hdcaniksen lukudiplomihaaste ja TBR-100 ovat vielä aloittamatta. Mutta onhan tässä vielä aikaa niiden suorittamiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti