Pakanaverkon epävirallinen kesäleiri

Vauhdikasta on ollut tämä heinäkuu kun koko ajan pitää olla johonkin menossa. Viikonloppu tuli vietettyä Laitilassa erään ystävän maapaikassa ja siellä tuli parannettua maailmaa ja omaa oloa oikein urakalla. Meitä oli 9 pakislaista eteläisestä Suomesta ja pari tyyppiä hieman idempää. Vaikka nukuin emännän sängyssä molemmat yöt kotoisasti koirat kainalossa en saanut riittävästi lepoa koska en nuku kunnolla muualla kuin omassa sängyssäni. Alkoholillakin oli osuutta asiaan vaikken mä juonutkaan paria annosta enempää. Mutta aivokemiani on muutenkin niin sotkuista ettei se kaipaa paljoakaan lisäkostuketta että se heilauttaa olon toisenlaiseksi. Uneni muuttuu pinnalliseksi ja todellinen lepoaika jää vajaaksi. No, tästäkin selvinnee parin päivän tuplaunella ja omassa pedissä lepäämällä. En kuitenkaan missään nimessä halua jäädä kotiin homehtumaan vaan osallistun kaikkiin pakisleireihin ja ekskursioille joihin vaan minut kutsutaan. Tämä on kuitenkin se porukka jossa eniten koen oloni kotoisaksi ja kokonaisuutena hyväksytyksi karvoineni päivineni. Seuraavaksi onkin sitten syysleiri Eurassa, tässä linkki leiri-ilmoittautumiseen.