Sain "Hiekkasotilaat" lainaan heti ykkösosan lukemisen jälkeen joten "Routasisarukset"-kirjan tapahtumat olivat vielä tuoreina mielessäni. Tykkäsin tästä kakkososasta hieman enemmän kuin ykkösestä mutta samat ärsytyksen aiheet olivat tässäkin osassa. Kirjan maailma hieman laajeni kun Utu matkustaa ympäri maailmaa ja löytää saastuneiden alueiden ulkopuolelta muitakin selvityneitä ihmisryhmiä. Lennollaan hän seuraa isänsä matkareittiä ja löytää "nukkuvat", konesaaren ja paljon muuta. Muinaisesesta puhutaan enemmän ja se onkin kiehtova olio, tietoinen, osin orgaaninen ja osin koneellinen. Muinaisen alkuperä ei kuitenkaan selviä vielä tässäkään osassa mutta se näyttelee kyllä oman tärkeän roolinsa kirjan aikana.
Kirja alkaa siitä mihin edellisessä osassa jäätiin, Metsän ja Taivaan sota käynnistyy kaikessa kauheudessaan. Tarina seurailee Sarimia, Huriaa, Utua ja Marrasta, aikatasot hyppelevät sillä samoja asioita käsitellään eri henkilöiden näkökulmasta joka sinänsä oli mielenkiintoista mutta vaikeutti hieman tarinan seuraamista. Kaikilla ennustuksen osapuolilla on osuutensa tässä kirjassa, myös kahdeksannella henkilöllä josta ei vielä Routasisaruksissa tiedetty. Tässä osassa päästään tutustumaan myös Raunioihin jonka aiemmin mainittiin olevan rikollisten karkoituspaikka josta ei ole paluuta. Siksi karkoitetut ilmoittautuvatkin innoissaan Taivaan rekryyteiksi tulevassa sodassa, heille luvataan vapautus ja asuinmahdollisuus Metsässä sodan loputtua mutta kaikki ei olekaan sitä miltä näyttää.
Myös ensimmäisessä osassa vain ohimennen mainittuihin Gaialaisiin tutustutaan tarkemmin ja heidän luonaan tapahtuu myös kirjan juonen kannalta merkittävä siirto ihan kirjan lopussa pohjustaen jo trilogian päätösosaa. Heidän lisäkseen koin hyvin kiinnostaviksi ihmisen geneettisen muuntelun ennen kirjojen tapahtumia ja sen seuraukset juuri ennen vanhan maailman tuhoa ja kuinka ne muunnokset ovat siirtyneet nykyisten Euraanialaisten perimään. Myös kääpijöiden alkuperästä tuli lisävalaistusta. Tapahtumat joihin viitattiin jo ennen katastrofien syntyä sekä Utun seikkaililut muualla maapallolla sekä tietenkin Taivaassa huhutun henkiinherättämiskoneen olemassaolo olivat parasta antia kirjassa.
Henkilöistä Utu ärsytti minua loppuvaiheessa kun hänen käyttäytymisensä muuttui ärtsyksi, katkeraksi ja inhottavaksi. Ensimmäisessä osassa se vielä oli jonkinmoista teiniangstia mutta nyt se vaan ärsyttää. Ehkä hänen käyttäytymiseensä saadaan valaistusta loppuosassa, saatan jopa arvata osin syyn siihen miksi hän ärtsyilee, mutta tässä sitä liiotellaan niin ettei se herätä mielenkiintoa vaan pelkästään rasittaa. Kaikesta huolimatta ihan lukemisen arvoinen kirja, arvosanaksi annan 8/10.
Kirjan arvosteluja löydät esim. Kirjavinkeistä, Kirjanurkkauksesta ja Hansun blogista Booklovin´.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti