Gregg Bradenin "Fraktaaliaika" oli PaHeen lukupiirin kirjana tällä viikolla. Tässä ajatuksia joita kirja herätti meidän neljän mielissä.
Kirja olisi ollut parempi jos teksti olisi pysytellyt tieteellisissä faktoissa sen sijaan että kirjailija teki sujuvasti päätelmiä ja jatko-oletuksia esoteriikan pohjalta. Tieteellisistä teorioista oli johdettu päätelmiä jotka kiinnostivat mutta toisaalta ärsyttivät. Osa tykkäsi, osa tyrmäsi. Kirjoittaja veti yhtäläisyysmerkkejä maapallon magneettikenttien ja napojen siirtymisestä, josta ei ainakaan toistaiseksi ole tieteellistä tutkimustietoa, ilmaston lämpenemiseen. Tämä teoria oli kiinnostava ja tästä olisimme kaivanneeet lisätietoa. Faktat sinänsä olivat tosia mutta teoriat eivät vakuuttaneet lukijoita.
Eräs lukija olisi halunnut tietää tarkemmin mitä tapahtuu kun maailmanaika on zeniitissä, ei vain kirjan esittämät alku ja loppu. Mitä zeniitissä tapahtui/tapahtuu? Esimerkkinä hän mainitsi tällä hetkellä kuluvan maailmanajan tapahtumista 11-vuotiaan Buddhan. Kiinnostavaa olisi tietää onko teoria pätevä myös ajan zeniitissä tai missä tahansa ajankohdassa. Hän totesi myös että: "Suhteellisuusteoria antaa vain nuivan ja nihkeän selityksen ajan luonteesta." "Mikä oli hegemonian vaikutus, sen seuraus ja kulminaatiopiste?"
Toinen lukija oli soveltanut aikakoodia itseensä ja omiin elämänvaiheisiinsa muttei ollut saanut odottamiaan tuloksia. Häneltä ei löytynyt merkittäviä syklejä, ei selkeitä hyviä tai huonoja olosuhteita jotka olisivat toistuneet koodin mukaisesti. Muut eivät olleet kokeilleet koodia. Hän myös oli pohdiskellut ajan merkitystä yksilölle tai ihmisryhmälle. "Jospa aika kulki eri tavalla, ajan yksikkö esim. minuutti, tunti ja päivä olikin eri pituinen? Jos aika on kerran fraktaalinen niin voisiko esim. Raamatun ajan ihmisten pitkäikäisyys selittyä tällä ajan ominaisuudella?" Sama lukija mietti että jos edellinen siirros on tapahtunut 1950-luvulla niin joitain merkittäviä henkisyyden tapahtumia voidaan löytää tältä ajanjaksolta. Esim. pakanauskontojen nousu suuremman yleisön tietoisuuteen.
Kirjailija toisteli useassa kohdassa tämän kuluvan maailmanajan loppuhetkeä, Mayojen mukaista päivämäärää, 21.12.2012 mutta ei kuitenkaan selittänyt mitä silloin tapahtuu. Sen hän mainitsi ettei varsinaista maailmanloppua tule vaan joitain suurehkoja muutoksia ihmisten elämään ja maailman toimintaan. Mitä muutoksia se tuo esim. henkisyyteen, se olisi ollut kiintoisaa kuulla. Bradenin mukaan vain olosuhteet toistuvat, eivät itse tapahtumat sellaisenaan. Kuitenkin hän itse ennusti monia yksityiskohtaisia tapahtumia. Lukijan näkökulmasta ne olivat liian subjektiivisia ollakseen uskottavia.
Kirjan suomennosta pidettiin huonona, kukaan ei ollut lukenut alkukielellä mutta yksi aikoi vielä vilkaista olisiko se ollut selkeämpi joissakin kohdissa jotka häntä kiinnostivat. Kirjan jenkkikeskeisyys ärsytti, miksi kirjailija sitten ei ollut käyttänyt aikakoodia jonkin muun maanosan tapahtumien ennustukseen, se ei käynyt ilmi kirjasta. Myös tutut amerikkalaiset salaliittoteoriat, jotka sinänsä ovat naurettavia vaikkakin kiinnostavia, loistivat tässä8kin) kirjassa. Braden oli onnistunut löytämään niitä myös luonnosta.
Kirjan kristinuskosta johdetut kommentit ärsyttivät esimerkiksi siinä kohdin että Mayat eivät todellakaan olleet kyseisestä uskonnosta kuulleetkaan joten kristus ei ollut heille millään tavalla merkittävä henkilö. Olisi ollut mielenkiintoisempaa, ja uskottavampaa, mikäli kirjailija olisi kyennyt katsomaan asioita laajemmin, myös muiden uskontojen ja vakaumusten näkökulmasta.
Arvosanaksi annan 5/10.
Kirjasta on sanansa sanonut myös Ultra-lehden toimittaja.
Liitän tämän Velman lukuhaasteeseen kohtaan "Numerologia".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti