tiistai 31. tammikuuta 2012

Demokratian suloiset kiekurat

Tänään oli tärkeä päivä. Illalla oli taloyhtiömme vuosittainen asukaskokous jonka tapahtumista odotettiin etukäteen jännittävää näytelmää. Tiesin että siellä käytäisiin kiivasta keskustelua ja aika likaistakin vaalipeliä. No sitä me saimme mitä odotimmekin, ihan koko rahalla! Taloyhtiömme on suhteellisen pieni kaupungin omistaman vuokrayhtiön talo ja täällä on ollut aiempina vuosina hieman ongelmia, sekä isännöitsijän että asukastoimikunnan jäsenten välillä. Muutoksena entiseen viime vuoden keväästä saakka toimin itse kesken kauden demokraattisesti valittuna puheenjohtajana (edellisen puhiksen erottua vihapäissään) ja meillä oli todella mukava porukka joka teki po. asiat yhdessä ja muita mukaan kannustaen. Tämän pelkäsimme muuttuvan mikäli eräs asukas, joka on käynyt jos ei nyt suorastaan uhkailemassa niin ainakin ilmaisemassa mielipiteensä hyvin selkeällä äänellä, saisi puhuttua ihmisiä taakseen.

Odotetusti kokous meni läskiksi ja osa ihmisistä poistui kesken kokouksen ennenkuin uusi asukastoimikunta tälle vuodelle saatiin valituksi. Nyt jää nähtäväksi mitä isännöitsijä asiasta sanoo ja meneekö kokous uusiksi ja tarvitaanko uudet vaalit. Itse pysyin kokouksen valittuna puheenjohtajana asiassa ja yritin pitää kokousväen aisoissa ihan kokonaan siinä kuitenkaan onnistumatta. No mutta, saimme ainakin toteennäytetyksi sen että kun joku yrittää väkisin nuijia muiden mielipiteet maan rakoon ja tietää itse kaiken paremmin ei demokratia toteudu. Tein parhaani ja sain rinnalleni useammankin mukavan asukkaan puolustuspuheenvuoron mutta se ei ihan riittänyt tällä kertaa. Paikalle eivät olleet edes tulleet suurin osa asukkaista joiden olisi toivonut tuovan uutta verta toimikuntaan. Nyt on sitten turha märistä ettei tullut mieleistä toimikuntaa. Tai luultavimmin ei tule edes toimikuntaa ollenkaan jos näillä mennään. Itse astuin syrjään henkilökohtaisista syistä. Katson sivusta mitä tämä tynkätoimikunnan tekee vai tekeekö mitään.

Toinen demokratian toteutuma oli tänään kun iltapäivällä kävimme asukastoimikunnan sihteerin kanssa hakemassa kokouspurtavat ja samalla pääsin vaalikoppiin antamaan ääneni suosikilleni, Pekka Haavistolle, kuinkas muutenkaan:) Tulisipa hänestä seuraava presidenttimme, hänellä on kuitenkin näistä kahdestä se selkein ja ylivoimaisin ulkopoliittinen osaaminen ja hyvin laaja-alainen kokemus muustakin kuin ylikansallisten rahoittajien juoksupoikana toimineen Niinistön pullistelut. Pekka Haavisto olisi uuden sukupolven presidentti, nuorten ja suvaitsevaisten, sivistyneistön ja kansan ääni. Jännityksellä odotan varsinaista vaalipäivää ja sen tuloksia!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti