Deadline

Luin Mira Grantin "Newsflesh"-trilogian toisen osan, "Deadline"-opuksen Blogistanian kesän 2014 toisen lukumaratoonin aikana. Tai siis osan siitä, en toki 581 sivua liitteineen jaksanut englanniksi kahlata vaan pääsin hassusti 349 sivulle erään toisen kirjablogistin kanssa. Tämä maratoonini sujui huomattavasti paremmin kuin ensimmäiseni vaikka luinkin tuolloin lähes tuplasti tuon sivumäärän. Toki viimeksi kirjoinani oli sarjakuva-albumi, lastenkirja sekä hömppäromaani joten tämä vieraallakielellä tiiliskiven lukeminen pärjää ihan hyvin vertailussa. Lisäksi en kärsinyt päänsärystä ja ehdin levätäkin ihan riittävästi koska syömingit oli suunniteltu valmiiksi. Itse maratooni oli taas hauska ja yhteisöllinen tapahtuma jota itse seurasin lähinnä twitterissä enkä tainnut kertaakaan käydä varsinaisten blogien puolella.

"Feed" päättyi surullisesti ja "Deadline" jatkaa siitä mihin jäätiin. Shaun on muuttanut pois vanhempiensa luota ja asuu työtovereidensa Rebeccan, Alarickin ja Daven kanssa nyt samassa rakennuksessa Oaklandissa. Shaunin uusi blogi, "Adaptive Immunities" ei keskity enää Irwin-seikkailuihin vaan selvittämään salaliittoa johon hän törmäsi Georgia-siskonsa ja ystäviensä Rickin sekä kuolleen ystävänsä Buffyn kanssa. Senaattori Peter Ryman on nyt Yhdysvaltojen presidenttinä eikä hän ole pitänyt blogisteihin yhteyttä sitten kampanjan surullisen päätöksen. Shaun ymmärtää sen mutta ei oikein tajua miksi hänen ystävänsä Rick, joka on nyt varapresidentti, kieltäytyy hänen soitoistaan.

Shaunin on ollut lähes ylivoimaista selviytyä siskonsa menettämisestä eikä ylilyönneiltäkään ole voitu välttyä. Shaun kuulee siskonsa puhuvan hänelle ja vastaa myös itse tämän puheisiin. Alaisissa tämä herätti aluksi pelkoa siitä että Shaun menee rajan yli eikä kykene tekemään työtään mutta kun aikaa kuluu kaikki tuntuvat tottuvan siihen että Shaun mutisee itsekseen. Tämä oli kirjan yksi hauskimmista ja toimivimmista ratkaisuista koska "keskustelut" jatkavat loistavan hahmon, Georgian tarinaa. Kirjailija on onnistunut välittämään yksinpuhelun kuolleen kanssa ja omaperäinen ratkaisu nostaa hymyn huulille tämän tästä.

Kun Oaklandin tukikohdan hylkääminen on väistämätöntä lähtevät tapahtumat kunnolla käyntiin ja taas ollaan tien päällä. Kirjan jokaisen kappaleen alussa on lainaus niin Shaunin kuin muidenkin ryhmäläisten blogikirjoituksia. Nämä selventävät ja syventävät osaltaan kirjan tarinaa. Se kuinka laajalle salaliitto on levinnyt ja keitä sen takana mahdollisesti on työllistää koko blogiporukan mutta saattaa myös heidät kuolemanvaaraan.

Zombiapokalypsistä on nyt kulunut 27 vuotta mutta lähes kaikki on ennallaan. Ihmiset asuvat yhä varjelluimmissa olosuhteissa, zombit vaeltavat edelleen syrjäseuduilla, yllättäviä muutoksia tapahtuu edelleen ja kaikki pelkäävät. Tähän Mason ja kummppanit ”After the End Times”-ryhmässä hakevat muutosta kun tajuavat että juuri pelko on se syy miksi kaikki halutaan pimittää ihmisiltä. Politiikka ei ole niin vahvasti kuvioissa kun ensimmäisessä osassa mutta Rick, joka Feedissä oli vielä heidän blogikaverinsa, on edennyt varapresidentiksi Rymanin tultua valituksi Yhdysvaltojen presidentiksi traagisen ja epäonnisen valintakierroksen jälkeen.

Shaun on jättänyt Irwin-hommat kokonaan ja Rebekka on ottamassa hänen rooliaan yhteisössä. Shaun on vähän väsynyt kaikkeen muttei osaa luovuttaa ennenkuin hänen siskonsa murhaaja saadaan vastuuseen teoistaan. Käy ilmi että edellisen kirjan pahis, kuvernööri Tate, olikin valtakoneiston sätkynukke joka omissa valtapyrkimyksissään teki kohtalokkaan virheen aliarvioidessaan omaa vastustaan. Kuka nyt vetelee naruista kulissien takana se selviää katkeran kautta Shaunille ja kumppaneilleen.

Pakomatkalla porukka kokee uhkan joka tuntuu liian suurelta jopa heidän resursseilleen mutta onnekseen he saavat uuden liittolaisen joka näyttää tien. Seikkailut jatkuvat vaarallisissa ympäristöissä, maan halki kuljetaan, zombeja kohdataan, ystäviä menetetään, välillä taistellaan ja koko ajan juostaan aikaa vastaan. Kaikki eivät selviä hengissä ja se jättää jälkensä koko yhteisöön.

Kun he pääsevät dr. Abbeyn laboratorioon selviää Shaunille mitä CDC on todella salannut kaikilta. Mitä Kellis-Amberlee-viruksen selvitymisolosuhteet todella merkitsee. Samalla selviää syy miksi Geoorgia olisi selvinnyt hengissä Taten hyökkäyksestä. Elimistön tapa selvitä infektiosta on järjestää jokin korvaava tapa selviytyä. Jos Shaun ei olisi ampunut siskoaan olisi tämä lopulta voittanut tartunnan ja parantunut eikä olisi koskaan muuttunut zombiksi. Tämä oivallus lähes musersi Shaunin ja sen ohessa melkein tappoi dr. Connollyn koska Shaun olisi kuristanut tämän vaikka paljain käsin.

Kun loppu lopulta tulee se onkin yllätys kaikille, ei vaan Shaunille ja muulle blogiyhteisölle vaan koko Amerikan mantereelle. CDC, USAMRIID ja WHO ovat kaikki mukana maailmanlaajuisessa salaliitossa. Kirja päättyy kammottavaan skenaarioon ja on selvä pohjustus trilogian päätösosalle, Blackoutille joka on ihan pakko hakea kirjastosta seuraavaksi. Mielestäni tämä kirja oli jopa parempi kuin ensimmäinen osa ja ja asetti riman korkealle päätösosaa varten. Arvosana: 10/10.