Kuva täältä.
Aukeamakuvat itseottamia omasta kirjastani.
Lukumaratooni on ottanut koville. Alkuiltapäivä meni päänsäryn kourissa mutta pienen lepohetken jälkeen lukeminen alkoi maistua taas.
Klo: 22.50 sain luetuksi George R.R. Martinin Game of Thrones sarjiskirjan ekan osan. Aluksi oli hankaluuksia silmien ja pään kanssa. Ranteet myös valittivat kunnes älysin kasata tarpeeksi tyynyjä syliini ja lepuuttaa kirjaa sitä vasten. Itse kirja oli helppolukuinen, tarinahan on jo tuttu mutta paljon uuttakin löytyi. Tai sitten olin vaan jo unohtanut osan. Oli miten oli, itse tarinahan on aivan huikea, ei sitä tarvitse kenellekään kertoa. Kaikki jotka jo ovat lukeneet Tulen ja Jään laulun-sarjan kirjat eivät tarvitse vakuutuksia ja taas ne jotka ovat epäonnekseen ollet lukematta niitä vielä, sanon vaan: Nyt heti kirjastoon tai kirjakauppaan ja lukemaan oma kappaleenne fantasian historiaa.
Sarjakuva-albumissa hahmot olivat hieman erilaisia kuin itse olin kuvitellut, täytyy myöntää että HBO:n sarjakin on tahrannut omat alkuperäiset mielikuvani tarinan hahmoista ja paikoista mutta silti, ensin piti ihan tarkasti tiirata että ai kukas nyt toi olikaan. Kirjan lopussa paljastuu syykin. Ihan median erilaisuudesta johtuen ja erityisesti lakiteknisistä syistä hahmoista ja paikoista piti piirtää selkeästi erilaiset kuin mitä HBO oli yleisölle näyttänyt sarjassaan.
Yllättävän kauan kesti lukea yksi sarjakuva-albumi mutta katselin kuvia varmaan neljä kertaa niin kauan kuin luin tekstejä. Tommy Patterson, mm. Farscape Graphic Novel-sarjan kuvittaja, on tehnyt huikean työn kuvatessaan Westerosia ja Talvivaaraa ym. kirjan paikkoja. Lisäksi hänen kuvakulmansa vaatii katsojalta hieman vaivaa jotta oivaltaa kaikki pienetkin yksityiskohdat, hahmojen ilmeet ja eleet sekä tunnetilat joita kyllä löytyy kummasti enemmän kuin sarjakuvalta uskoisi. Näistä on lopussa 45 sivua kattava tieto-osio jossa on kuvien hahmotelmia ja taustaa koko albumin alkuperäistä ideaa ja prosessia kun haettiin kuvittajaa ja käsikirjoittajaa sekä editoijaa. Kirjan alussa on viisisivuinen esipuhe jossa Martin itse kertoo ajatuksiaan hänen kirjojensa sovittamisesta kuvalliseen muotoon ja niiden eroista televisiossa ja sarjakuva-albumissa.
Yhteensä luettu: 1 kirja, 240 sivua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti